Tosiasiallinen tasa-arvo (engl. substantive equality) on mahdollisuuksien tasa-arvosta poikkeava käsite, joka tuli Suomen lainsäädäntöön perustuslakiuudistuksen yhteydessä 1990-luvulla. Se sisältyi hallituksen esitykseen eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta. Käsitteen mukana lainsäädäntöön ilmestyi positiivisen erityiskohtelun käsite keinona edistää "tosiasiallista tasa-arvoa".[2]
Tosiasiallinen tasa-arvo on jotain enemmän kuin muodollinen tasa-arvo. Tosiasiallinen tasa-arvo on tasa-arvoa eri tilanteiden ja niiden lopputulosten suhteen, kun taas muodollinen tasa-arvo tarkoittaa syrjimättömyyttä sekä yhdenvertaisia oikeuksia ja kohtelua.[3]
Perustuslain esittelymuistio totesi, että vallitsevassa hyvinvointiyhteiskunnassa oli perusteltua laajentaa perusoikeusturvaa sekä tosiasiallisen tasa-arvon että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien suuntaan samalla, kun perinteisen oikeusvaltion vapausoikeudet säilytetään ja niitä edelleen kehitetään. Muistio totesi, että perinteisten vapausoikeuksien osalta hallitusmuotoon sisältyi aukkoja. Esimerkkeihin kuului yhdenvertaisuutta koskevan sääntelyn painottuminen vain muodolliseen yhdenvertaisuuteen tosiasiallisen tasa-arvon sijasta.[2]
- ↑ Mark Cooray: Equality Of Opportunity And Equality Of Outcome. Teoksesta: The Australian Achievement from Bondage to Freedom ourcivilisation.com. 1996.
- ↑ a b Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta. HE 309/1993 Finlex. 1993. Viitattu 28.4.2022.
- ↑ tasa-arvo; tasa-arvoisuus TEPA termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Sanastokeskus.